Kisapaikka oli hankala. Rata oli todella ahtaasti rakennettu, vaikka hallissa olisi ollut toinenkin kehä väliaitojen takana. Minulle kisaajana jäi hämäräksi, miksi väliaitoja ei ollut siirretty lähemmäs ulko-ovea ja rataa sekä oleskelualuetta kasvatettu hieman suuremmaksi. Samalla olisi saanut niistä väliaidoista kunnon näkösuojan kisakehän laidalle. Nyt odottelualueen ja kehän välillä oli vain agilityn hyppyesteiden siivekkeitä. Ja odottelutila oli todella pieni. Parhaimmillaan odottelevien koirien ja kisaavan koiran välillä oli noin metrin matka. Paikalla oli kuitenkin melko suuria koiria, kun kyseessä oli Partacollieiden rotumestaruuskilpailut, niin en ymmärrä miksi piti tehdä kaikki noin ahtaassa tilassa. Muutama koira sai hylätyn tuloksen kehänauhojen ylityksestä, esimerkiksi pujottelun kohdalla kehänauhat olivat todella lähellä ja isommille koirille piti olla tarkkana, ettei vahingossa aseta jalkojaan väärin.
Tuomari oli kuitenkin todella mukava. En ollut ennakkoon pystynyt katsomaan tuomarin aiempia ratoja, kun niitä ei löytynyt rally-tokosivustolta. En osaa sanoa oliko tuomaroimassa tuolla Veikkolassa ensimmäistä kertaansa, mutta oli todella leppoisa eikä rokottanut alokkaita pienistä virheistä. "Tämähän on rally-tokoa!" :) Mielelläni menen tälle tuomarille uudestaankin, mutta tuonne Veikkolaan ei ole kauhea hinku :D
Rata oli muuten kiva, mutta hitsi kun tuota seuraamista oli noin paljon tohon alkuun. Venni heräsi loppusuoralla, kun pääsi tekemään jotain, eikä vain seuraamaan :D Meille sopii paljon paremmin paljon yksittäisiä pysäyttäviä liikkeitä sisältävät radat, kuin tämän kaltaiset. Venni osaa seurata, mutta ei näköjään kisatilanteessa tai halliolosuhteissa tai joku tässä nyt kiikastaa. Tokossa Vennin seuraaminen on tosi kivaa, mutta tokoa on treenattu vain ulkona. Rally-tokoakaan ei olla koskaan treenattu hallissa. Eli ehkä tässä olisi nyt hallitreenin paikka, josko saataisiin toi rallyseuraaminen jotenkin hanskaan. Nolotti olla radalla, kun se näytti varmasti ulospäin siltä, että tultiin kylmiltään paikalle, eikä ohjaaja saati koira nauti edes yhdessä tekemisestä. Äääh.. Ei se niin ole! Me osataan ja me tykätään. Se ei nyt vain välity kisatilanteessa ollenkaan :( Treeniätreeniä. Ja nää kisatilanteetkin on hyvää treeniä. Kisatreeniä nimittäin.
Miten tää voikin olla näin hankalaa hommaa.
Ja joo! Minä mokasin -10 pisteen arvosta, joka oli suurin virhe koko radalla. Pakko oli koskea koiraan, kun se oli ihan omissa maailmoissaan, eikä enää kuunnellu ääntä. Tökkäsin siis sitä kevyesti kylkeen, jonka jälkeen homma alkoikin vähän paremmin toimia :D Voihan myö!
![]() |
Veikkola 23.11.2013 Reeta Jokela ALO-rata |
Lähtö > Hitaasti > Normaali vauhti > Askel oik > Täyskäännös vas > Juosten > Normaali vauhti > Käännös oik > 270 oik > 360 vas > 360 oik > Pujottelu > Käännös vas > Istu, maahan, kierrä koira > Eteen, vas sivu > Eteen, oik sivu > Maali
Ehkä ensi kisoissa päästään jo 80 pisteeseen, jos joka kerta saataisiin 4 pistettä enemmän, kuin edellisellä kerralla. Ekoissa kisoissa tuli 72 pistettä, nyt 76, joten ehkä se sieltä :D
Tässä vielä video. Ugh! :D
Tässä vielä video. Ugh! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti