Joulu lähestyy, mutta joulumieltä ei oo nimeksikään. Missä se lumi viipyy? Vennikään ei ole päässyt vielä kunnolla nauttimaan lumen riemuista, kun maahan sataneet hötöt on sulaneet saman tien pois. Käyköhän tässä niin, että Venni pääsee oikean lumen makuun vasta joululomalle Joensuuhun kirmatessamme.

Pienen tai jo vähän isomman koiran elämässä on käynnistynyt teinivaihe. Koirapuistoissa leikkiminen on vaihtunut tyttökoirien jahtaamiseksi silmät kiiluen, ja lenkeillä madellaan eteenpäin (matkan pituuden kannalta), kun herran täytyy merkata joka ikinen risu ja ruohonkorsi. Matelu ei noin muuten kuvaa lenkkejä ollenkaan, kun virtaa tuntuu olevan enemmän kuin laki sallii, ja hihnassa pitää kiskoa ja poukkoilla joka suuntaan. Kadonnut hihnakäytös pitäisi löytää ennen liukkaiden tuloa, tai tuosta pienenstä duracell-pupusta voi kehkeytyä hengenvaarallista lenkkiseuraa.

Teineilyn lisäksi Vennin elämään kuuluu hieman kipuiluja. Varasin huomiseksi eläinlääkäriajan vasemman takajalan tutkimiseen. Eilen alkoi jalan arastelu, eikä yön lepo tuottanut toivottua tulosta. Jalka on selkeästi kipeä, eikä Venni laske sille juuri ollenkaan painoa sisällä ollessaan. Ulkona meno on hieman reippaampaa, mutta selkästi takajalkaa pitää hieman varoa. Myös mahdollisiin nenäpunkkeihin etsitään hoitoa. Vennillä on ollut selkeitä reverze sneezing-kohtauksia lähiaikoina.

Jospa näistä selvittäisiin pienellä säikähdyksellä ja vaivalla!

Vahtikoira-Venni